Mitä keinoja leikkihetkien jälkihoitoon on, silloin kun oma Iso ei ole paikalla tai ei ehdi viestitellä? Miten silloin saadaan ns. pikkuiskupla, puhkaistua turvallisesti?
Tätä meiltä kysyi eräs Caregiver, jonka leikit oman pikkuisen kanssa on joskus hyvin aikarajoitettuja. Leikkien jälkeen aikaa pidemmälle jälkihoidolle ei välttämättä jää ja pikkuisen pikkuiskupla, saattaa jäädä päälle. Huomattua oli myös se, että oman pikkuisen kupla syntyy joskus melko automaattisesti ja pienistäkin ärsykkeistä. Kysymyksessä siis kaivattiin vinkkejä, kuplasta palauttamiseen ja etä-tilanteisiin.
"...Joskus pieni myös putoaa omaan tilaansa aika helposti eikä sitä voi ennakoida kovin helposti. Tällöin saattaa pikkuisella pääsy siitä sumuisesta ja miellyttävästä olotilasta jäädä päälle ja aiheuttaa hieman hankalia tilanteita arki- / työelämässä. Onko tällaiseen hyviä vinkkejä, millä saisimme tuon olotilan helpottamaan pikkuisen itse tekemänä? Onko jotain toteemieläintä, jotain pientä puuhaa tai muuta vastaavaa tekemistä koettu helpottavana..?"
Pikkuneuvolan pikkuiset pohti kysymystä pitkään ja kokosimme vastausta varten pienen vinkkilistan, jonka avulla kuplasta alas laskeutumista voisi kokeilla...
 |
| Pikkuinen kuplanen |
Aikuisten musiikki!
Sellainen, mikä palauttaa sieltä juuri sen aikuisen, takaisin maan pinnalle. Toisille se on heviä, toisille klassista, mutta ei sitten niitä lastenlauluja!
Pikkuinen voi ja saa olla piilossakin, kunhan ymmärtää aikuisten maailmaa.
Pikkuinen voi vaikka pistää pienen lelun tai pehmon piiloon, laukkuun / taskuun tms. Tuo piilokaveri muistuttaa, että näiden aikuisten velvoitteiden jälkeen, saa taas olla pieni. Lelu voi olla omalta Isolta saatu.
Pienet muistutukset!
Ison antamista leluista, esim. pehmoista voi muistuttaa "Halaa nallea niin se halaa takas isin puolesta..". Lisäksi teidän Isojen olisi hyvä muistaa aina välillä valvoa, mitä pikkuinen puuhaa? Silloin tällöin on kivaa saada joku pieni viesti, joka muistuttaa, että vaikka ei ollakaan ihan vierekkäin niin ollaan silti mielessä. Tämä tuo turvaa jos siellä kuplassa hilluu silloin kun oma Iso ei ole paikalla.
Kiire on vain kompastuskivi, huomaa se ajoissa!
On ihan ok, jos joskus ei ehdi tai on väärä hetki maraton viesteille ja pitää hoitaa omaa elämää. Mutta, Isolle, tässä isoin kompastuskivi onkin, huomaatko tämän ajoissa, tai edes viime tipalla? Pikkuiselle voi ihan hyvin kertoa jos tietää olevansa pian kiireinen. Tähän kannattaa liittää jokin toive - mitä pikkuinen voisi tehdä sillä aikaa? (Terveisin yks super värittäjä, jolle "tylsää" = väritetään kuva jollekin, yleensä isille!)
Pohtikaa pikkuisteluun oma turvasana!
Onko jokin sana mitä hän ei yhdistä millään tavalla pikkuisen puolensa kanssa? Jokin aikuiseen tekemiseen tai työhön liittyvä asia? Isosiskolla esimerkiksi, tähän käyttöön sopii tällä hetkellä kaikki vanhat iskelmälaulajat, koska Olavi Virrasta ja Kari Tapiosta, ei tule mitään pikkuista mieleen. Näillä oma hattarapää eksyy melko äkkiä aikuis- minän aivoihin.
 |
| Kun oppii tuntemaan itsensä, tuntee myös pienen minänsä! |
Ulkoiset ärsykkeet?
Pikkuistilasta puhuttaessa, jokainen pieni osaa varmasti nimetä ne muutamat asiat, jotka parhaiten vie mielen siihen tilaan. Mitä jos hän viettäisikin hetken tilassa, jonne ne asiat eivät ulotu? Isosiskollakin näitä on, esimerkiksi kerrostalon häkkivarasto ja vaatekomero.
Nopea suihku! Tarvittaessa tavallista kylmempi tai kuumahko.
Suihkuun meneminen ja tämän tietynlaisen, puhdistautumis-rutiinin, tekeminen voi auttaa. Pesulla käynti ns. huuhtoo, tietyn roolin pois. Tähän voi toimia myös vaatteiden vaihto - pikkuinen tykkää tietyistä vaatteista, mutta kun pukeudutaan aikuiseksi, melko pian ehkä käyttäydytään myös vaatteiden mukaan.
Tutustuminen, niin itseensä kuin toiseen ja odottaminen!
Joskus on ihan hyvä myöntää, että liian syvään päätyyn hyppääminen liian ajoissa, voi tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. Uidaan siis, mutta ei liian syvissä vesissä. Etenkin jos tiedetään, että aika ei riitä, uida takaisin rantaan?
Onko jokin asia mitä hän tekee vain ollessaan aikuinen?
Tälle asialle altistaminen, siitä puhuminen tai vaikkapa mielikuvaharjoitus, voi myös toimia palauttajana. Esim. laskujen maksaminen tai mielikuva työpaikasta?
Tekstiviesti-palautus - Kirjoitettuna se tehoaa paremmin?
Tarkoitus on, että joka viestissä pitää mainita aina jotain faktoja. "Olen Piip, olen 28-vuotias ja kävin juuri saunassa." Näitä todellisuus- viestejä kun jatkaa pitkin päivää niin pysyy kiinni siinä aikuis -minän arjessa.
Hyväksyminen ja myöntäminen!
Joskus paras keino on, että antaa itselleen luvan olla vähän pieni, kaiken aikaa.(Kunhan, siitä ei aiheudu muulle ympäristölle vahinkoa.) Aikuinenkin saa joskus leikkiä!
 |
| Mikä toimii vai toimiikohan mikään? |
Kun antaa itselleen luvan olla mitä on, voi tulla sellaiseksi mitä haluaa olla!
Pikkuiskuplan kanssa kaikki lähtee siis opettelusta! Itseensä kannattaa tutustua, koska silloin oppii tunnistamaan ne pikkuiskuplan lentovaiheet ja laskeutumistyylin. Jokaisella on näihin omat yksilölliset tapansa! Näistä toivommekin kommentteja tai keskustelua Pikkuneuvolan tulevaan Pölinäboksiin...
Jos olet pikkuinen niin miten palaudut kuplasta yksin?
Tai jos olet Iso niin miten palautat pikkuisesi kuplasta alas?
