Mielen hyvinvointi - osa 3

Pienten mieli ja hyvinvovinti, osa 3: Mitä pikkuinen pelkää?

Muistilista isoille ja muille pienten kanssa puuhaaville.

Moni Iso tuntuu olevan joskus ihan ulapalla siitä, että meillä pikkuisilla on pelkoja ja tunteita, jotka voivat olla tavallisen kanssakäymisen tiellä. Hiljainenkin pikkunen saattaa hyvinkin haluta jutella muiden kanssa ja olla mukana, mutta ei uskalla koska söpön ulkokuoren takana kuohuu suuri tumma pelkojen meri. Pikkuinen, joka taas on kokoajan höpöttämässä ja tarvitsee jatkuvaa huomiota, saattaa piilottaa omat pelkonsa tuohon hyvin huolettomalta vaikuttavaan sosialisointiin.

Asiaa pohtiessa, Pikkuneuvolan pienet kokemusasiantuntijat kokosivatkin aikamoisen listan erilaisia pelkoja. Pelkojen kanssa, jokaisen ison tai sellaiseksi haluavan, täytyy muistaa että niitä ei koskaan saa tai edes kannata käyttää hyväkseen missään tilanteessa! (Saatat saada pelästyneen lisäksi myös suuttuneen pikkuisen, puremaan sinua.. en sano mistä.) 

Pienten pelkoja...

Pimeää! Kun ei näe mitään alkaa kuvitella kaikenlaista. (Yyövalo!)

Tunteita. Pikkuinen voi pelätä, että kertoessaan niistä tulee hylätyksi.

Kommunikointia. Voi olla pelottavaa kertoa aina oma mielipide. 

Yksinäisyyttä. Muista varmistaa ja kertoa että pieni on tärkeä!

Ettei iso hyväksy pientä omana itsenään, sellaisena kun on.

Sitä ettei riitä. Pikkuinen voi pelätä että tahdotkin jotain enemmän.

Muiden ja etenkin oman ison odotuksia ja sitä, ettei pystykään täyttämään niitä.


Sitä, että on liikaa tai vaivaksi. Pienen mieli keksii helposti syitä miksi hänestä ei pidetä. Pieni voi ajatella olevansa liian hankala, raskas, vaativa, huomionkipeä...

Sitä, että hurjimmat pelot ottaa vallan. Jos niin on käymässä, pieni saattaa jopa muuttaa käytöstään kompensoidakseen..

 Pieni voi pelätä aikuistelua! Pienelle Voi tulla stressiä aikuisten maailmasta ja sen myötä jotkut jutut voi alkaa pelottaa. Tätä helpottaa kannustus ja kehuminen. Pieni palkintokin voi olla hyvä apukeino!

Ja lisää pelkoja...

Että iso hylkää, koska ei osaa olla pienen kanssa, kun tätä pelottaa. Tämä selviää juttelulla, ison kannattaa avoimesti kertoa mikä mietityttää, pikkuiselta voi löytyä hyviä neuvoja tai toiveita mitä itse haluaa näissä tilanteissa.

Ettei saa näyttää pelkojaan, vaan joutuu piilottamaan ne ja olemaan niiden kanssa yksin. Tätä voi lievittää juttelemalla pienen kanssa avoimesti kaikesta.

Pieni voi esimerkiksi uusissa tai jännissä tilanteissa pelästyä jotain ihan tavallista ja hassua asiaa, reaktio voi olla hyvin primitiivinen ja tunteellinen. Itkuisuus tai säikädys menee varmasti kuitenkin ohi rauhoittelulla ja haleilla.

Muita isoja, vaikka olisivat tuttuja. Pienillä on kova halu olla mieliksi kaikille, koska silloin omakin iso on tyytyväinen. Tässä ison rooli on tärkeä, kerro pikkuiselle etukäteen, mitä häneltä odotetaan muiden seurassa ollessa.

Muita pieniä, koska muiden kanssa pikkuinen tulee entistä tietoisemmaksi itsestään ja omista ominaisuuksistaan. Pieni voi pelätä myös arvostelua.

Arvostelun lisäksi pikkuinen voi pelätä ettei ole jotenkin oikein pieni, hänelle kannattaa kertoa ja vahvistaa aina sitä ajatusta, että hän on oikein ihan juuri sellaisena kuin on.

Lopulta, parhain asia mitä voit oman pikkuisesi isona tehdä, on kysyä tästä aiheesta häneltä itseltään! 

Jokainen pieni on oma itsensä ja kullakin on yksilölliset pelot ja suuret tunteet.

Se että kysyt, osoittaa että välität!